Autumn, the year's last, loveliest smile

Olenko jo kertonut, että rakastan syksyä? Toki pidän kesästäkin ja odotan sitä aina, mutta syksyssä on aina jotain erikoisen ihanaa tunnelmaa. Elämä myös muuttuu syksyn tullessa jotenkin enemmän kotoiluksi, ja siksipä taas onkin tiedossa kotoilujuttuja.

Tuli tarve harmaalle tuubihuiville ja Cittarista tuli sopivasti vastaan juuri oikean väristä Ilona-lankaa (oli mulle ihan uusi tuttavuus) ja vieläpä tarjouksessa 2 euroa kerä! Pari päivää töissä päivystäessä puikkoilin siis tämmöisen. Päät pitää vielä yhdistellä koska neuloin tuon kahdella puikolla.

Vaikka kaipasinkin jotain yksinkertaisesti neulottavaa huivia, halusin silti kokeilla jotain muuta kuin perus oikein nurin oikein nurin-paahtoa. Hetken googleteltuani löysin patenttineuloksen ja päätin opetella sen. Miten en ole ennen tuota patenttineulosta hoksannut? Todella yksinkertainen tehdä mutta silti jotenkin näyttävää neulosta. Jos joku kaipailee patenttineuloksen ohjetta, klikkaile tästä. Edelleen on kesken se toinen joogasukka ja pari muutakin työtä. Mulla on aina monta neuletta puikoilla, joita jatkan sitten fiiliksen mukaan. Aina ei vain yksinkertaisesti huvita ja jaksa keskittyä esim. pitsineulokseen.

Olen myös innostunut kokeilemaan uusia reseptejä! Sunnuntai-illalla tein jälkiruuaksi mustikkatartalettejä. (koska noita mustikoita nyt tosiaan on pakastin täynnä!) Jos joku ei tiedä tartaletit on, lisäinfoa ja resepti löytyy täältä. Aivan taivaallisen hyviä! Katosivat sen verran nopeasti lautaselta, etten ehtinyt edes kuvaa ottaa. Noita pitää tehdä joskus uudestaan, oli sen verran helppo ja nopea valmistettava.

Tämä päivä on mennyt vähän huonoissa fiiliksissä. Ensinnäkin flunssa yrittää päästä päälle. Mikä nyt ei muuten niin haittaisi, mutta olisi tosiaan ne häät juhlittavana lauantaina. Siitä ja parista muusta asiasta johtuen sain aamulla itkukohtauksen jota avomiesraukkani joutui todistamaan. Sitten ajoin vielä ajatuksissani ylinopeutta kameran kohdalla tuossa pari tuntia sitten. Jään siis odottelemaan sakkoja. (toivottavasti vain sakkoja)  P:n kanssa mietittiin, että mitä jos marssisin poliisiasemalla selittämään, että mä en oikein ollut oma itteni siinä tilanteessa ja oon ollut tässä vähän kipeenä ja hirveesti mietittävää ja plaaplaaplaa. Jotenkin musta kuitenkin tuntuu että se olisi hukkareissu ;)

What would MacGyver do?

Ihan alkuun pitää todeta, että ihan paras kirppariviikko! Kaiken muun löytämäni sälän lisäksi kauan metsästämäni kirja on nyt mun! Vieläpä kovakantisena. Vaivaiset kolme euroa tuosta tiiliskivestä! Löytäisinpä loputkin 19 kirjaa must read-listaltani noin edullisesti. Käsittääkseni tuota ei enää edes saa mistään kovakantisena eikä kyllä pokkarinakaan ainakaan vielä. Onko kukaan lukenut? Mulla on ainakin odotukset ihan huipussaan tuosta kirjasta. Tänne on muuten juuri valmistunut uusi ihan superhieno kirjasto! Kävin hakemassa uuden kirjastokortin ja ajattelin alkaa kirjojen ostamisen lisäksi myös lainaamaan kirjoja noin kymmenen vuoden tauon jälkeen. Kirjaston tiedoissa oli vähän vanhaa tietoa meikäläisestä, mun tiedoissa kun näkyi vielä lankapuhelinnumero!

Ja olen myös tällä viikolla löytänyt kirpparilta farkut, välikausitakin, pari paitaa ja kengät. Terveisiä vaan kotiin, olen tainnut unohtaa mainita löydöistäni! Myös ystäväni kirpparikasasta pengastin yhden paidan. Niin se vain on, että naisella ei ole ikinä, siis ikinä, tarpeeksi kenkiä ja vaatteita ja ja ja.. Nyt mä kyllä taidan pistää itseni shoppailukieltoon hetkeksi. Mikähän siinäkin on, että moniin vaatteisiinsa vaan KYLLÄSTYY melko nopeasti ja helposti. Sitten taas toisia voi pitää vuosikaudet.

Mainitsin jossain postauksessani ystäväni häät ja ne ovat jo viikon päästä! Viikko sitten pidettiin erittäin onnistuneet ja ainakin mun mielestäni sankarin näköiset polttarit. Ja häitä tryskätään siis myös ihan näillä näppäimillä. Vielä kun mä saisin sen tulevan avioparin asumaan tänne samoille mestoille meidän kanssa ja pois sieltä Hämeestä, mun elämästä ei puuttuisi enää mitään! Terkkuja vaan sinnekkin! Tässä vähän tunnelmia polttareista (kuva tarkoituksella epäselvä, ettei ketään tunnisteta kjäh kjäh..)

MacGyver-aiheinen päivä huipentui siihen, kun sankari sai purkaa pommin ennen kuin maailma räjähtää. Oli vissiin katsottu tarpeeksi Gyveriä kun homma oli ihan piisofkeik ja elossa ollaan!

I did it!

Nimittäin joogasukat! Tai siis no, toinen on vielä tekemättä. Ohjeen nappasin uusimmasta Novitasta. Aluksi oli kyllä sellaistakin tragediaa noiden kanssa. Ensinnäkin, tykkään joo tehdä pitsikuviota mutta siinä vaiheessa kun kerrosmäärä on 12 ja jokainen kerros on erilainen, sitä kuviota ei pysty millään oppimaan ulkoa ja noita tehdessä saa siis koko ajan olla nenä kiinni ohjeessa. Jos nyt alkaisin tekemään uudestaan, tekisin helpomman pitsikuvion koska yhtä nättejä saa vähemmälläkin vaivalla. Pieni stoppi tuli myös tuossa kantapään kohdalla koska se jäi tolleen auki. Mä kun en ole koskaan luonut silmukoita tavallaan "tyhjästä", enkä tiennyt miten se tehdään. Tottakai mä kattelin netistä ohjeita mutta en oikein osannut googlellekkaan selittää mitä tarkoitan. Onneksi mulla on fiksu ystävä! Toisen sukan koitan urakoida viikonlopun aikana niin voin sitten alkaa tosiaan joogaamaan kun on varusteetkin kunnossa. Öööjoo..

Väliin kuva kisuista kun aina vaan sitä koiraa. Pysyy tää homma jotenkin balanssissa. Elämä on muutenkin pyörinyt enemmän tai vähemmän koiran ympärillä tässä kaksi viimeistä vuotta ja kissat on jääneet paljon vähemmälle huomiolle kuin ennen. Ihania ja rakkaita silti tietenkin ovat, eilenkin oli oikein mielenkiintoinen leikkihetki niiden kanssa. Rokottaako ihmiset muuten sisäkissoja yleensä? Kun mä oon tähän asti tunnollisesti ottanut niille kaikki rokotukset mutta onko pelkkää rahan tuhlausta?

Luin tämän kirjan jo kesäkuussa mutta pakko nyt hehkuttaa kun en ole sitä vielä tehnyt. Lukekaa! Ihan loistava! Tuo idea on kuulemma jo vanha mutta mulle ihan uusi ja mä ainakin tykkäsin. Juonta voitte lukea vaikka täältä.

Mun pitäisi varmaan nyt alkaa täällä töissä keksimään tekemään jotain oikeita töitäkin, eikä vaan bloggailla. No, first things first! Sen verran vielä, että lueskelin tuossa telkkuohjelmia ja bongasin sellaisenkin helmen sieltä kuin Ruotsinlaivalla 24h. Siis anteeksi mitä?? Onko ideat tosiaankin noin vähissä noihin realitysarjoihin? Kuka sellaista paskaa jaksaa katsoa? Totaaaa, jos ruotsinlaivalle sattuu eksymään vahingossa sen yhden kerran kymmenessä vuodessa, niin en mä sitä toimintaa kaipaa sen enempää telkusta katsella. Tähän samaan syssyyn voisin haukkua myös big brotherin, miljonääriäidit ja supermarjon. Jos jotain realityä on pakko näyttää, niin näyttäkää noiden tilalla vaikka niitä poliiseja. I rest my case.

Kotijuttuja ja paimennusta

Kaveri sai mut suostuteltua mustikkametsälle eilen. Vaikka melkein jo vannoin hakevani kaikki marjat tästä lähtien kaupasta kun jalat oli ihan hirveillä paiseilla kaikkien ihme ötököiden takia. Mutta ei sen kyllä tarvinnut kauheasti suostutella. Yksi ainut tekstari: "mennäänkö metsään?". Siitä tunnin päästä me jo pyörittiin mättäiden välissä perseet pystyssä. Karkasi kyllä vähän käsistä toi touhu. Aliarvioitiin niin pahasti metsän anti ja oma innostus, että astiat loppui kesken ja niitäkin piti lähteä hakemaan välillä lisää. Tässä ei siis todellakaan olla mitään epätoivoisia kotirouvia, kumpikin pyöräytti vielä piirakatkin noista ja pakastimet on nyt täynnä mustikkaa. Vaikka enhän mä ole vielä edes rouva. Mutta sitten kun mä oon, niin oon varmaan ihan täydellinen sellainen.

Puikkoilinpas tuossa yksi ilta tiskirätinkin neulomalla. Tää nyt on jo vanha idea, mutta olen jo kauan halunnut koittaa onko noista mihinkään. Novitan bambua ei saanut enää mistään, joten neuloin tuon Kotiväestä ja hyvä tuli siitäkin! Katsokaa nyt kun on oikein kuvio ja kaikkee.

Eilen oltiin koiran kanssa kokeilemassa ensimmäistä kertaa paimennusta oikein lampailla. Siitä ei luojan kiitos ole kuva- eikä videokuvamateriaalia. Onneksi avopuolisoni ei ottanut kuuleviin korviinsa mun ehdotusta videokuvata se touhu. Tai sitten sillä oli vain niin kiire seurata silmä kovana, pysynkö mä hengissä siellä aitauksessa. Oli vähän semmoinen tunne, että ilman tätäkin kokemusta olisin kyllä ihan hyvin pärjännyt. Mun kämmenet on niin täynnä rakkoja, että tänään bodypumptunnilla sainkin hikoilla tippa linssissä kun tanko hinkkasi kämmeniä ikävästi. Puhumattakaan niistä henkisistä arvista. No, ensi kerralla tajuan ottaa edes hanskat mukaan. Kyllä, seuraava kerta tulee kuitenkin! Mutta ei ihan heti. Koira syttyi ihan hienosti ja mun voimille liiankin innokkaasti siihen paimentamiseen. Mitä nyt sillä meni vähän hermo ja kävi vähän kuumana kun otettiin se "paimensauva" esiin ja yritettiin vähän hillitä sitä. Mutta saipa tuo jo hetken olla vapaanakin aitauksessa ja komeastihan se siellä pyöri. Kaikki lampaat jäi henkiin. Oli aika väsynyttä poikaa kun päästiin kotiin. Ja en mäkään kyllä pirteimmilläni ollut sen sirkuksen jälkeen.. Vaikka tuo meidän koira on tosi herkkä, nöyrä, oppivainen ja kiltti, se osaa tietyissä tilanteissa olla erittäin kovapäinen. Huh, sanon minä!

                                                                         Paimen

Viikonlopullekin olisi tiedossa mukavia juttuja. Kirpparikierrosta, agilityä, vähän bodypumppia lisää, neulomista ja unohtamatta tähdenlentoja joita on luvattu viikonlopuksi! Ja ihanaa kun avopuolisoni on vielä viikon lomalla! Jotenkin kivaa aikaa kun se on lomalla ja mä vapailla. Ärsyttää vaan kun on jo pari päivää tuntunut siltä, niinkuin olisin tulossa flunssaan. Eilen otin sinkkiä 8x enemmän kuin purkin kyljessä suositellaan. Ostin myös tujuinta c-vitamiinia mitä löysin. Eiköhän se tuolla sekoituksella lähde!

Sain eilen ne tilaamani bikerkengät ja ne on aivan ihanat! Menen nyt laittamaan ne jalkaan enkä ota niitä pois koko syksynä. Hei muuten, käykää katsomassa uusin Batman, ei huono!

Kauniit kesäpäivät my ass!

Miksi kerrankin kun mä voitan jotain jossain arvonnassa, mä joudun ottamaan sen vittuiluna. Ensi kesää odotellessa!

Nyt mä lähden lenkille tonne sateeseen ja kaiken lisäksi järkyttävään tuuleen ->
Ihania kesäpäiviä just sulle!

Syysjuttuja

Eipä uskoisi, että meikäläinenkin on keskikesän lapsi. Nimittäin tässä vaiheessa "kesää" alkaa aina semmoinen kreisi syksynodotus. En todellakaan himoitse kokevani talven hcsäitä mutta sitä pientä ja lyhyttä hetkeä kun täällä on puiden lehdet väreissä ja aamuisin lenkille lähtiessä semmonen syksyntuoksu ja kirpakka ilma tulee jo ovella nenään. Harmi, että se paras syksynaika kestää täällä niin vähän aikaa. Sitten alkaa se helvetin loska ja kaikki muut pirullisuudet. Tänä vuonna ajattelin vihdoin ostaa ne kauan himoitsevani Hai-saappaatkin (jotka kaikilla muilla jo on!!) Sen jälkeen mä olen täysin varustautunut vaikka minkälaisiin syksyn sateisiin. Punaisena kiitos!

Löysinpä pitkän metsästyksen jälkeen itselleni myös bikersaappaat, joilla mä sitten lähden kävelemään syksyä ja talvea kohti. Koska olen alkanut käymään uimahallissa, tällä viikolla pitäisi mennä etsimään jonkinlaista sporttista uima-asua. Mikäli jotain kivoja nyt vielä on tarjolla. Koko uimapukua en halua ja jotenkin tuollaiset normibikinit uimahallissa on jotenkin hankalat. Miten sitä pystyy tosissaan uimaan kun koko ajan saa miettiä, tippuuko ne päältä vai ei ja mitähän mä tässä käännöksessä vilauttelen? Eli joku toppishortsisetti olisi aika jees.

Ja ei tämä syksy nyt pelkkää shoppailua tule olemaan. Uusi Novita löysi tiensä mun postilaatikkoon ja tässä on jo jotain neulehommaa pukkaamassa alulle. Onpa tässä jo marttailuiltaakin ollut suunnitelmissa..

Viimeisenä mutta ei suinkaan vähäisimpänä syksyjuttuna on myös Dexterin 7. tuotantokausi joka alkaa syyskuussa. Paras sarja tai ainakin vähintään yhtä hyvä kuin Täydelliset naiset. En malta odottaa, että pimeinä iltoina voidaan taas avomiehen kanssa kaatua sohvalle tölläämään Dexterin seuraavia jaksoja. Ihan parhautta!

Ja ihanaakin ihanampi Debra Morgan menossa mukana. Tykkään tykkään, ihan valtavasti tykkään!

                                                                     Jännittävää....

Long time no see

Toisin kuin ehkä luulitte, olen vielä hengissä! Blogihiljaisuuteni ei johdu minkäänsortin mykkäkoulusta, vauvan tulosta, matkoilla olemisesta, hermoromahduksesta tai muustakaan järkevästä syystä. Normaali elämäni vain on häirinnyt nettielämääni tässä kesän aikana. Tässä kahden kuukauden aikana olen mm. lomaillut kolme viikkoa, ollut polttareissa, juhlinut ystävieni avioliiton alkamista, ollut elämäni ensimmäistä kertaa morsiuskutsuilla ja siinä samassa myös seksivälinekutsuilla, opetellut agillityn alkeita ja siitä johtuen hokenut koko kesäkuun "putki" "hyppy" ym agilitysanastoa, lukenut huippukirjoja, maksanut yhdestä liikuntatunnista 60 euroa*, lopettanut tupakanpolton**, lomaillut kaksi päivää Itä-suomessa kaatosaateessa***, rakentanut ruokavalioni pitkälti jäätelön ympärille, lihonut, alkanut käymään uimahallissa, saanut kuulla olevani todella tunneihminen kun pelkän angrybirdsin pelaaminen voi aiheuttaa niin suuria tunnekuohuja, itkenyt paljon, nauranut paljon, vanhentunut taas kerran vuodella mutta saanut ihania lahjoja lohdutukseksi, saanut tietää että kalakukko ei olekaan eläin (ja nyt olen tunnustanut tyhmyyteni ihan julkisesti), leikkauttanut ensimmäistä kertaa itselleni hetken mielijohteesta otsatukan, värjännyt hiukseni vahingossa mustiksi ja todennut, että sehän onkin ihan jees, ollut Happoradion keikalla Vauhtiajoissa, jännittänyt Aki Tykin kanssa yhteiskuvassa käsien täristessä holtittomasti (ja minä kun joskus nuorena ajattelin että yli 30-vuotiaana en hätkähdä enää mistään ja psyyke on raudanlujaa tekoa) No ihan vaan tiedoksi, ettei se ole.

Nyt olen sitten taas töissä ja yrittänyt jo pari viikkoa herätellä työmotivaatiotani. Mikäli sitä nyt alunperinkaan tässä työssä on joskus ollut. Jotain piristävääkin tässä on suunnitelmissa, koska ensi vuoden alussa olisi tarkoitus aloittaa opiskelut työn ohessa, whihii. Laitanpa tähän muutaman sekalaisen kuvan tältä kesältä. Parhaat tryskööt on vielä edessä kun ystäväni menee naimisiin syyskuusssa!

                                                                 Mirriäkin kiinnostaa

                                                          Koiralla on pitänyt kiirettä

                                                        Aurinkokin on paistanut!

                                                             Savonlinnassa oli kivaa!

                                                                       Tupakkitauko

                                                       Ja onhan tota siideriäkin kulunut..

                                                  Happoradiolle käytiin sanomassa näkemisiin.

* salin jäsenmaksu on 60e kuussa ja kävin siellä kesäkuussa tasan yhden kerran..
** ainakin melkein. oon vähän ylpee itestäni! ja saan ostaa tupakkarahoilla kenkiä!!
*** oli silti ihan huippureissu avomiehen ja koissun kanssa <3