jos metsään haluat mennä nyt

Tänään pääkivun (pirun PMS!) selättämisen jälkeen lähdin koiran kanssa metsälenkille ja käveltiin yli tunti tuolla kuntopolulla (=metsässä) ja auringonpaisteessa. Koira nautti vapaudesta ja mä syksystä ja vapaapäivästä. Vaikka tykkään kulkea koiran kanssa metsässä, niin ilman ihmisseuraa se on jotenkin pelottavaa. Pelkään nimittäin kuollakseni, että joku kaunis päivä törmään kävelyretkelläni karhuun. Mä en tiedä mistä tää kammo on mulle tullut, mutta jotain kunnioituksen sekaista pelkoa (kauhua!) mulla on niitä otuksia kohtaan. Mulla on aina metsässä puhelinkin mukana siltä varalta, jos karhu tulee vastaan. En kyllä tiedä mitä se kännykkä siinä tilanteessa auttaisi. Yritin joskus etsiä netistä neuvoja mitä tehdä kun ja jos karhu tulee vastaan. Laitanpa tähän pari:

Älä lähde juoksemaan, vaan peräänny hitaasti selkä edellä poispäin karhusta.

-totaaaa, musta tuntuu että se adrenaliini joka mun vereen syöksähtää tuossa tilanteessa, pistää mut vaikka väkisin juoksemaan ja kovaa.

Älä mene emokarhun ja pentujen väliin.

-olikohan tämä neuvo niille, joilla on taipumusta itsetuhoisuuteen? Jos joku sinne väliin joutuu, se luultavasti on VAHINKO.

Teeskentele kuollutta.

-tämän täytyy olla vitsi?

Siinä ne hyvät neuvot sitten olikin. Osaako joku sanoa oikeasti, miten selviän hengissä jos tämän näköinen dude tulee mua vastaan?

                                                               *kylmät väreet hrr*

Sain vihdoin ja viimein toisenkin joogasukan eilen valmiiksi! Nää on niin ihanat ja kivat koti-iltasukat!

     
















Tulipas oudosti nuo kuvat tuohon. Noh, ihan sama!

Huomenna on tiedossa jotain todella jännittävää ja mulle uusia haasteita työrintamalla. Niistä lisää myöhemmin jos kaikki menee hyvin...  ( <- salaperäisesti kolme pistettä hihihhih)