On siis kevät

Vaikka tämä talvi ei tänä vuonna ole ottanut kovin paljon aivoon, on silti siistiä huomata että kevät on täällä taas, ja aamuisinkin on paljon helpompi taas päästä liikkeelle ja toimimaan niin kuin normaalit ihmiset. Tälläisiin ikäihmisiin kun todellakin vaikuttaa nuo vuodenajanvaihtelut. Talvi olisi muuten ihan jees, mutta kun on niin pirun pimeää. Ei ihme, että tyypit napsivat mielialalääkkeitä heti talven tultua. Että tästäkin helvetistä taas selviäisi. Kuinka kukaan voi olettaa, että ihminen pysyy JÄRJISSÄÄN kun suurin osa vuodesta eletään pimeässä? Ja tietysti osalle ihmisistä kevät on sitten se shokin paikka. Koettelemuksia siis ympäri vuoden!

Ja onko näin keväällä ihan oikeus sekoilla jotenkin erityisen paljon myös liikenteessä? Muutama päivä sitten eräs mummo meinasi ajaa mun yli ja oli ihan oikeasti lähellä, ettei päästy täyttelemään vakuutuspapereita.  Mutta tänään tapahtui kyllä kaikista käsittämättömin juttu. Lähestyin autolla risteystä ja katsoin jo kaukaa kun vihreät palaa "meille" mutta kukaan ei tee elettäkään liikkuakseen, vaikka autoja oli kolme jonossa. (eikä muuten paistanut edes aurinko) Kun tulin risteykseen, valot vaihtui punaiseksi ja siinä vaiheessa koko porukka lähti liikkeelle!! En painanut edes rääkkää tai mitään koska en vaan uskonut silmiäni. Lopputulos oli, että viimeinen auto joka siis ajoi punaisilla, pysähtyi keskelle risteystä koska tajusi kai vihdoin, että autoja tuli toisesta suunnasta, ja peruutti takaisin paikoilleen. Ihan uskomatonta. Oliko tää nyt joku joukkosekoaminen? Ja mun kun pitäis ajaa tällä viikolla vielä Turkuun..

Avopuolisoni toi kissoille kissanruohoa. (toi kinderi oli mulle*) Ja kuten kuvasta näkyy, ne tiesi heti mitä sille pitää tehdä. Sitä samaa kun mun kaikille muillekkin huonekasveille ja kukille.

*joka viidennessä on kuulemma barbababa-hahmo mutta en saanut sellaista vaan jonkun helvetin hyrrän