Uusia juttuja!

Nyt on kuulkaas tapahtunut suuria! Tai siis no tarkemmin sanottuna olisi voinut tapahtua suuria. En olekaan kertonut, että ollaan himoittu TALOA jo pidemmän aikaa. Tai siis jo pari vuotta joten mun mielestä voisi sanoa että pienen ikuisuuden. Meillä on oma hyvä rivariasunto tälläkin hetkellä mutta talo olisi haaveena. Ja haluaisin päästä sisustamaan ja tekemään kaikesta sellaista kuin haluan. Nyt se tuntuu niin turhalta, koska emme tässä aina tule asumaan.

Nyt tuli vastaan ihana kaksikerroksinen talo aivan unelmapaikalta. Rempassa olisi ollut aikamoinen urakka koska talo oli vanha (rakennettu 50-luvulla) mutta hinta oli kohdallaan. Tehtiin maanantai-illalla elämämme ensimmäistä kertaa tarjous vähän alle pyyntihinnan tästä talosta. Toisaalta hirvitti. Oli hieman uneton yö koska ajatukset pyörivät talon ympärillä. Minä suunnittelin sisustusta ja pintaremppaa ja keittiötä ja uusia huonekaluja kun avopuolisoni keskittyi vähän tylsempiin asioihin (kuten siihen, onko talossa kosteutta, kuinka sähköt vedellään, mistä saadaan timpuri jne) Jännitti että saadaanko me se/saataisiinpa me se  ja toisaalta pelotti, että jos se vaikka jääkin käteen koska ei tässä todellakaan itse mitään remonttireiskoja olla. Noh, aamulla saatiin tietää, että ihan turhaan valvottiin koska talosta oli heti tehty pyyntihintainen tarjous. Joten se siitä. Olihan se arvattavissa että se menee nopeasti mutta silti harmitti. Eilinen päivä meni aika masennuksessa (olin halunnut tuota taloa enemmän kuin olin tajunnutkaan) mutta niin kuin vanha sananlasku menee ja jota voi käyttää joka tilanteessa: "Ja tämäkin asia menee ajallaan ohi." Ehkä se meidänkin talo sieltä jostain tulee. Joten tälläistä ollaan ajateltu kuin kuvassa. Rahastahan se ei ole kiinni.

Halusin kuitenkin jotain uutta tähän elämään tuosta johtuen ja tänään olikin sopivasti aika parturille. Leikkautin sitten otsatukan!! Hetken varmaan kestää tottua uuteen peilikuvaan, koska mulla ei ikinä ole ollut otsista. Tosi kiva vaihteeksi mutta tuntuu vaan tosi oudolta. Halusin kuitenkin kokeilla jotain uutta mutta pitkistä hiuksista en halunnut luopua. Parturikin sai viimein tahtonsa läpi koska hän on ehdotellut minulle jo monta vuotta otsatukkaa. No nyt se on!

Ja mitä vielä? Puhelimeni alkoi reistailemaan niin pahasti, että tänään oli pakko marssia puhelinkauppaan. Ei mikään mun lemppari shoppailupaikka. Mä olen vastustanut näitä älypuhelimia ja vierastanut kosketusnäyttöä ym koska kaikenlainen uusi tekniikka ja sen opettelu on mulle ihan kauhistus. Mutta ajattelin, että jos nyt uusi känny on pakko hankkia, ostetaan joku sellainen sitten, että pysyn edes jotenkin tässä kehityksen kelkassa. Opettelin jo soittamaan sillä ja lähettämään viestiä ja tuossa se nyt pöydällä odottaa että alkaisin sitä opiskelemaan. Jotenkin musta tuntuu, että toi tulee olemaan mulle pahempi tragedia kuin yksikään puhelin ennemmin. Mä vaan oon niin huono näissä asioissa. Paljon en halunnut puhelimesta edes maksaa. Mä kun en todellakaan tarvitse tai tee mitään monen sadan euron puhelimella. Joten mulla on nyt tälläinen. Tommonen perus mutta on siinä nyt se kosketusnäyttö sitten!!!

Mulla alkaa tänään nyt niin pitkä vapaa, että sitä voisi sanoa jo pieneksi lomaksi, ihanaa! On paljon aikaa käydä salilla ja tehdä kaikkea muutakin mukavaa. Koirankin kanssa päästiin sinne agilityyn ja on niin hellyyttävää huomata, miten paljon se siitä nauttii. Ja onhan tuo päässyt jo kaksi kertaa uimaankin tänä kesänä. Ihanaa viikkoa kaikille!